Radon asuntokaupassa

Asunnon sisäilman radonpitoisuuden viitearvo on 300 becquereliä kuutiometrissä. Uusi asunto on suunniteltava ja rakennettava niin, ettei pitoisuus ylittäisi arvoa 200 becquereliä kuutiometrissä. Molemmat viitearvot tarkoittavat vuosikeskiarvoa, eivät yksittäistä lukemaa.

Mikä viitearvo on ja mitä se tarkoittaa

Säteilyturvakeskus muotoilee asian näin:

Sosiaali- ja terveysministeriön ionisoivaa säteilyä koskevan asetuksen mukaan asunnon ja muun oleskelutilan sisäilman radonpitoisuuden viitearvo on 300 becquereliä kuutiometrissä (Bq/m3) ilmaa. Uusi asunto tulee suunnitella ja rakentaa siten, että radonpitoisuus ei ylittäisi arvoa 200 Bq/m3.

Ja lisää uudisrakennuksesta:

Uuden rakennuksen suunnittelua ja toteutusta koskeva sisäilman radonpitoisuuden viitearvo on 200 Bq/m3. Jos viitearvo ylittyy, rakennuksen omistaja voi vaatia rakentajaa tekemään korjauksia radonpitoisuuden pienentämiseksi.

Kaksi asiaa kannattaa lukea tästä tarkkaan. Viitearvo ei ole raja-arvo eikä kielto: se on arvo, jonka ylittyessä on syytä toimia. Ja uudisrakennuksen viitearvon ylittyminen antaa omistajalle oikeuden vaatia korjauksia rakentajalta, mikä on ostajan kannalta konkreettinen seuraus eikä pelkkä suositus.

Säteilyturvakeskus lisää, että asuntojen radonpitoisuuksia koskeviin kysymyksiin vastaa kunnan terveydensuojelu, joka on näissä asioissa vastuullinen viranomainen.

Mistä radon tulee ja missä sitä on eniten

Radon ei tule rakennusmateriaaleista eikä huonekaluista. Se tulee maasta talon alta, ja Säteilyturvakeskus kuvaa mekanismin näin:

Maaperän huokosilma sisältää aina paljon radonia. Maaperän radonpitoinen ilma tunkeutuu rakennuksen sisälle alapohjassa olevien rakojen kautta rakennuksen alipaineisuuden vuoksi. Alipaineen aiheuttaa ulko- ja sisäilman välinen lämpötilaero sekä koneellinen ilmanvaihto. Talvella radonpitoista ilmaa virtaa sisälle enemmän kuin kesällä.

Tästä seuraa kolme asiaa, jotka ostajan kannattaa lukea yhdessä. Kyse on alapohjan tiiviydestä, ei talon iästä sinänsä. Koneellinen ilmanvaihto voi lisätä alipainetta ja siten radonin virtausta sisälle, joten ilmanvaihdon säätäminen on osa ratkaisua eikä vain lisäys siihen. Ja pitoisuus on talvella korkeampi kuin kesällä, mikä on toinen syy sille, että mittauskausi on 1.9.–31.5.

Alueellisesta vaihtelusta Säteilyturvakeskus sanoo:

Maaperän uraanipitoisuus vaikuttaa radonpitoisuuteen. Mitä suurempi alueen maaperän uraanipitoisuus on, sitä korkeampia radonpitoisuuksia rakennuksissa esiintyy. Myös maaperän ja täytemaan läpäisevyydellä on merkitystä: mitä karkeampi ja läpäisevämpi maa, sitä korkeampia ovat radonpitoisuudet. Radonia voi kuitenkin esiintyä missä tahansa Suomessa ja se selviää vain mittaamalla.

Viimeinen virke on tämän sivun kannalta tärkein. Alueellinen tieto kertoo todennäköisyydestä, ei tästä talosta. Säteilyturvakeskus julkaisee radonpitoisuuksia kunnittain ja postinumeroalueittain sekä radonkarttoja, ja ne kannattaa katsoa, mutta ne eivät korvaa mittausta yhdessä osoitteessa. Emme toista niiden lukuja tällä sivustolla, koska emme ole hakeneet aineistoa lähteestä emmekä voi merkitä sen luovutusajankohtaa oikein.

Näin radon mitataan

Tässä on se kohta, jossa ostaja tekee useimmin virheen. Säteilyturvakeskus sanoo:

Radonmittaukset tehneestä laboratoriosta saatavassa testausselosteessa ilmoitetut radonpitoisuudet ovat mittauksen aikana vallinneiden pitoisuuksien keskiarvoja. Viitearvoilla 200 ja 300 Bq/m3 tarkoitetaan radonpitoisuuden vuosikeskiarvoa. Radonpitoisuuden vuosikeskiarvo lasketaan radonmittauskaudella (1.9.–31.5.) saadusta tuloksesta kertomalla mittaustulos luvulla 0,9. Radonpitoisuuden vuosikeskiarvon tarkkaa määritystä varten on tehtävä vuoden kestävä mittaus.

Kolme asiaa seuraa tästä suoraan.

Mittauskausi on 1.9.–31.5. Kesällä tehty mittaus ei tuota vertailukelpoista lukua, koska talo tuulettuu eri tavalla.

Mittauskauden tulos kerrotaan luvulla 0,9. Jos testausseloste näyttää lukemaa 330, vuosikeskiarvo on noin 297, ja se on viitearvon alapuolella. Sama toimii toisin päin, ja ero on tarpeeksi suuri merkitäkseen.

Tarkka vuosikeskiarvo vaatii vuoden mittauksen. Ostaja ei yleensä ehdi sellaista tehdä. Se on rehellinen rajoite, ja se kannattaa tietää ennen kuin mittaustulokseen nojaa liikaa.

Radon asuntokaupassa

Radon on niitä asioita, joita rekisteristä ei näe. Sitä ei ole kiinteistörekisteriotteella eikä energiatodistuksessa, eikä sitä lue isännöitsijäntodistuksessa ellei taloyhtiö ole sitä mitattautanut ja tiedä siitä.

Ostajana kysy siis suoraan: onko kohteessa mitattu radonia, milloin, minkä mittaisella mittauksella ja mikä oli tulos. Pyydä testausseloste, älä lukua suullisesti. Jos mittausta ei ole tehty, sen tekeminen on mahdollista teettää, mutta mittauskausi rajoittaa milloin.

Ostajan oma ennakkotarkastus ei ulotu radoniin, eikä sen ole tarkoituskaan. Maakaaren 2 luvun 22 §:n mukaan ostajalla ei ole velvollisuutta ulottaa tarkastusta seikkoihin, joiden selvittäminen edellyttää teknisiä tai muita tavanomaisesta poikkeavia toimenpiteitä, ja radonin mittaaminen on juuri sellainen. Se on mitattava tieto, ja mitattavan tiedon puuttuminen on kysymys myyjälle.

Asunto-osakkeen kaupassa raja on kirjoitettu toiseen lakiin mutta samaan suuntaan. Asuntokauppalain 843/1994 6 luvun 12 §:n mukaan ostaja ei ilman myyjän kehotusta tai muuta erityistä syytä ole velvollinen ulottamaan asunnon tarkastusta seikkoihin, joiden tutkiminen edellyttää erityisiä teknillisiä toimenpiteitä tai muita tavanomaisesta poikkeavia järjestelyjä. Radonmittaus on kummankin lain sanamuodolla ostajan oman katsomisen ulkopuolella. Sanaa radon ei esiinny kummassakaan laissa.

Jos arvo ylittyy

Säteilyturvakeskus nimeää omalla radonkorjaussivullaan neljä korjaustapaa: radonimuri, radonkaivo, ilmanvaihtoon liittyvät toimenpiteet ja rakenteiden tiivistäminen. Se sanoo myös suoraan, mitkä niistä tehoavat parhaiten:

Radonkorjauksella voidaan helposti pienentää sisäilman radonpitoisuutta. Tehokkaimmat korjausmenetelmät ovat radonimuri ja radonkaivo. Ennen korjaukseen ryhtymistä on tärkeä tarkistaa, että ilmanvaihto toimii, koska huonosti toimiva ilmanvaihto kasvattaa radonpitoisuutta. Myös tiivistyksillä voidaan pienentää radonpitoisuutta, mutta ne voivat olla erittäin haastavia varsinkin puutaloissa.

Sama sivu julkaisee suuntaa-antavat kustannukset, luettu 27.8.2026: Säteilyturvakeskus ilmoittaa radonimurin hinnaksi yrityksen asentamana noin 3 000–5 000 euroa ja radonkaivon kokonaiskustannuksiksi noin 4 000–6 000 euroa. Emme ole mitanneet korjausten markkinahintoja itse, emmekä esitä näiden rinnalle omaa arviota. Kun mittaustulos on olemassa, korjaustavan ja lopullisen hinnan kertoo se, joka korjauksen tekee.

Mitä radonmittaus ei kerro

• Ei rakenteiden kuntoa. Radon on kaasu maaperästä, ei merkki kosteudesta.
• Ei kosteusvauriota eikä hometta. Ne selvitetään eri menetelmillä, ja Kilpailu- ja kuluttajavirasto luettelee ne omalla sivullaan.
• Ei koko talon tilannetta yhdestä mittauspisteestä. Pitoisuus vaihtelee huoneittain ja kerroksittain.
• Ei tulevaa. Ilmanvaihdon muutos tai remontti muuttaa pitoisuutta.

Radon on yksi kysymys kohteen kunnosta, ei koko kysymys. Mitä muut menetelmät maksavat ja mitä ne sisältävät: kuntotarkastuksen hinta 2026. Koko asiakirjaketju: asuntokauppa Suomessa.